Suomessa tehdään jatkuvasti hienoa journalismia. Yhteiskunnallisen vuoropuhelun ja moniäänisyyden edistäminen ei vaadi aina isoja erityisprojekteja, vaan arkista toimittajantyötä – usein riittää, että on ajatus mukana ja halu kuunnella. Siksi Sopiva ry. on päättänyt alkaa antaa kuukausittain tunnustusta journalistisille jutuille ja teoille, jotka mielestämme toteuttavat sovittelujournalismin henkeä.

Puoli vuotta Uutisraivaaja-kisan takia tauolla ollut Kuukauden juttu -palkinto ojennetaan tammikuussa 2020 Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisille ja sen päätoimittaja Elina Saariselle. Hänen pääkirjoituksensa Uutinen uudelleen tarttuu vaikeasti hahmotettavaan yhteiskunnalliseen kiistaan, joka pyörii jätteiden kuljetuksen, kierrätyksen ja jätelainsäädännön ympärillä. Juttu on julkaistu tammikuussa Uusiouutisten blogissa.

Pääkirjoituksessaan Elina Saarinen piirtää ymmärrettävän kuvan jätesodaksikin nimetyn riidan historiasta ja asettaa isompaan kontekstiin kaikki yksittäiset jätealan konflikteista kertovat jutut. Joita muuten riittää: Jätesota alkoi, uutisoi Tekniikka ja Talous helmikuussa 2009. Jäteriita velloo Raumalla yhä, uutisoi Länsi-Suomi toukokuussa 2015. Jätesota tulee kalliiksi Lopella, kertoi Hämeen Sanomat joulukuussa 2016. Yle on uutisoinut useista riidoista ympäri maata, mm. Porista. Jätesota leimahti jälleen, kertoo Kauppalehti maaliskuussa 2017. Ja niin edelleen.

Saarinen kirjoittaa: ”Elämme jo 2020-lukua, mutta yhä vielä joudun kirjoittamaan uutisen toisensa perään samasta aiheesta. Juoni on tuttu: On menossa jätelain kokonaisuudistus, jota valmistelemaan on perustettu koko alaa edustava työryhmä. Vanhat kiistat roihahtavat uuteen liekkiin. Työryhmän sihteerit ja puheenjohtaja ovat voimattomia eikä kompromissista ole tietoakaan. Työryhmä jättää eduskunnalle mietinnön, joka on täynnä eriäviä mielipiteitä ja täydentäviä lausumia. Eduskunta ja valiokunnat eivät saa siitä mitään järkevää evästystä riitojen ratkaisemiseen, vaan kiistaa jatketaan eduskuntatalon käytävillä. Jätelakimuutosten esitykset viivästyvät. Näin on käymässä jälleen kerran.”

Puhelimessa Elina Saarinen kiteyttää ongelman näin:

– Riitojen ytimessä on kysymys siitä, kenellä on oikeus ja toisaalta velvollisuus järjestää erilaisten jätteiden jätehuolto. Niin kauan kuin asiassa ei ole selkeää lainsäädännöllistä tulkintaa, kentän toimijat tekevät keskenään täysin vastakkaisiakin tulkintoja.

Antaessaan jätekiistoille historiallisen kontekstin Elina Saarinen toteuttaa yhtä sovittelujournalismin keskeistä periaatetta eli selkeyttää jäteriitoihin sisältyvää jännitettä.

Sovittelujournalismin käsikirjan mukaan ”journalismissa pelkästä kiistasta kertomisen ei pitäisi riittää uutisaiheeksi, vaan kuohujen takaa olisi pyrittävä kirkastamaan ne ristiriidat ja ongelmien ryppäät, jotka ovat kiistaan johtaneet. Tällöin keskustelu voidaan ohjata yksinkertaistavasta viholliskuvien rakentamisesta ja erojen korostamisesta siihen, minkä kumpikin osapuoli kokee tärkeäksi. Samalla voi paljastua yhteisiäkin intressejä ja uusia toiminnan tiloja. Pelkkä jännitteen nimeäminen voi joskus rauhoittaa tilannetta niin, että rakentavalle keskustelulle jää tilaa. Jännitteen selkiyttäminen tarkoittaa siis tilanteen taustojen tutkimista, osapuolten motiivien selvittämistä, täsmällisyyteen pyrkimistä ja rehellisyyttä.”

Ko. pääkirjoituksen lisäksi Uusiouutiset on tehnyt kiitettävää työtä jäte- ja kiertotalousalan kipupisteiden selvittämisessä. Vaatii rohkeutta nostaa esiin oman alan vaikeimmat asiat ja malttia olla asettumatta kiistan osapuoleksi. (Sovittelu)journalistista harkintakykyä edustaa se, että malttaa jättää tekemättä Jäteriita leimahti jälleen -jutun, ja sen sijaan pureutuu syvemmälle tilanteen taustoihin ja motiiveihin.

Elina Saarinen kiittää Kuukauden juttu -tunnustuksesta ja huokaisee:

– Olen väsynyt siihen, että asia ei edisty. Tälle alalle tekisi todella hyvää, jos riidat saataisiin haudattua ja alan resurssit voitaisiin siirtää muihin, tärkeämpiin asioihin, kuten kierrätyksen lisäämiseen.

– Toivo paremmasta kiteytyy siihen, että jäteasioista on kertynyt paljon tietoa. Se mahdollistaa viisaan päätöksenteon, kunhan vain päättäjät ottavat tiedon käyttöön.

Me Sopivassa suosittelemme sovittelujournalismin keinoja vaikean, konfliktiherkän aiheen käsittelyyn!

Sovittelujournalismia ei tarvitse tehdä yksin: Järjestämme toimittajille sovittelujournalismiin ja dialogiin liittyviä tapahtumia ja koulutuksia. Toimimme asiantuntijana konflikteihin ja umpikujaan joutuneisiin keskusteluihin liittyvissä journalistisissa kysymyksissä. Lisäksi tarjoamme yhteisön ja keskustelufoorumin aiheesta kiinnostuneille ihmisille.