”If you feel seen in society, that’s because the creative class sees you; if you feel unseen, that’s because this class does not.”

Näin toteaa David Brooks syyskuun The Atlanticissa julkaistussa artikkelissaan ”How the Bobos Broke America”. Brooksin teksti herätti keskustelua myös Suomessa, esimerkiksi Marko Maunula kommentoi aihetta Suomen Kuvalehden kolumnissaan, tiivistäen: ”Liiallinen keskittyminen akateemiseen meritokratiaan on tullut tiensä päähän.” 

Me Sopivassa olemme panneet merkille, että mediassa äänessä olevan koulutetun keskiluokan itsekritiikki ja keskustelu meritokratian ongelmista on tupsahdellut viime kuukausina eteen monenlaisissa yhteyksissä. Alkusysäyksen keskustelulle antoi Michael Sandel viime vuonna ilmestyneellä kirjallaan The Tyranny of Merit. Suomessa Anu Kantola pohti vastikään meritokratian kääntöpuolta kolumnissaan, ja Helsingin Sanomat tarttui aiheeseen voittajia ja häviäjiä koskevassa artikkelissa. Myös Saksan vaalivoittaja Olaf Scholz puhuu eri ammattiryhmien tasa-arvoisen kunnioituksen merkityksestä yhteiskuntien vakaudelle, ja Anna Kontulan tuore pikkuporvarillisuutta kritisoiva kirja on niin ikään herättänyt luokkatietoista itsetutkiskelua.

Lisääkö kulttuurista valtaa käyttävä eliitti omalla toiminnallaan yhteiskunnallista eriarvoistumista ja epävakautta? Tuottaako myös journalismi yhteiskuntaan arvottavan katseen yläviistosta alaspäin? Meritokratiakeskustelu tuntuu jatkavan saman huolen käsittelyä, josta viime vuosina on ahkerasti puhuttu ”kuplautumisena”, erilaisten ihmisryhmien vieraantumisena toistensa todellisuuksista. Mikäpä siis sen Sopivampi aihe lukupiirillemme!

Tervetuloa mukaan torstaina 25.11. klo 18.30 Zoomiin (https://tuni.zoom.us/j/68508214352) juttelemaan meritokratiasta!

Ei haittaa ellet ehdi lukea kaikkia ylle linkattuja tekstejä, keskustelemme vapaasti ja väljästi kuten aina.